stressi

Miten tasapainottaa hormonitoimintaa esi- ja vaihdevuosissa?

 Fysiologia ja biologia määrittävät hormonitoimintaamme, mutta omilla valinnoilla voi jonkin verran vaikuttaa siihen. Esimerkiksi testosteronin tuotanto on keskeinen osa naisen hormonitasapainoa, sillä siitä muodostuu estrogeenia. Testosteronin määrään vaikuttavat monet elämäntapatekijät, kuten uni, liikunta, ravinto ja stressitasot. Testosteroni ja sen rooli naisen hormonitoiminnassa Vaikka testosteroni mielletään usein miesten hormoniksi, myös naiset tarvitsevat sitä. Testosteroni tukee luuston ja lihasmassan säilymistä, seksuaalista halukkuutta ja kognitiivista toimintaa. Vaihdevuosien aikana sen tuotanto voi kuitenkin laskea, mikä vaikuttaa suoraan estrogeenitasoihin. Koska testosteronista syntyy estrogeenia, sen riittävä tuotanto on tärkeää. Miten voit tukea testosteronituotantoa? 1. Uni ja hormonitasapaino Laadukas ja riittävä uni on keskeinen hormonitoiminnan tukija. Testosteronin eritys tapahtuu pääasiassa unen aikana, ja univaje voi heikentää sen tuotantoa. Lisäksi huonolaatuinen uni nostaa kortisolitasoja, mikä voi häiritä hormonitasapainoa. Vinkkejä parempaan uneen: 2. Lihaskuntoharjoittelu ja hormonitasapaino Lihaskuntoharjoittelu, erityisesti vastusharjoittelu ja voimaharjoittelu, lisäävät testosteronin ja kasvuhormonin tuotantoa. Tämä auttaa ylläpitämään lihasmassaa, luuston vahvuutta ja aineenvaihduntaa, jotka voivat heikentyä vaihdevuosien aikana. Miten harjoitella hormonien tukemiseksi? 3. Alkoholinkäytön minimointi Alkoholi vaikuttaa negatiivisesti hormonitoimintaan monella tavalla. Se voi: Jos haluat tukea hormonitoimintaasi, alkoholin kohtuukäyttö tai sen välttäminen on suositeltavaa. 4. Stressinhallinta ja kortisolin vaikutus Kortisoli on kehon stressihormoni, ja sen liiallinen eritys voi häiritä estrogeenin, progesteronin ja testosteronin tasapainoa. Kortisoli kilpailee samoista lähtöaineista näiden hormonien kanssa, joten pitkäaikainen stressi voi vähentää kehon kykyä tuottaa sukupuolihormoneja. Tapoja hallita stressiä: Yhteenveto: kokonaisvaltainen lähestymistapa hormonitasapainoon Esi- ja vaihdevuodet ovat luonnollinen vaihe naisen elämässä, mutta hormonitasapainon tukemiseksi kannattaa kiinnittää huomiota uneen, liikuntaan, stressinhallintaan ja ravintoon. Keskeiset tavat tasapainottaa hormonitoimintaa:  ✅ Nuku riittävästi ja ylläpidä säännöllistä unirytmiä.  ✅ Tee lihaskuntoharjoittelua ja liikuntaa säännöllisesti. Kokeile mun ohjaamaa treenitä alta: ✅ Minimoi alkoholin käyttö, joka häiritsee hormonitasapainoa.  ✅ Hallitse stressiä mindfulnessin, joogan ja rentoutumisen avulla. Pienillä, mutta johdonmukaisilla elämäntapamuutoksilla voit vaikuttaa positiivisesti hormonitasapainoosi ja hyvinvointiisi vaihdevuosien aikana! Tule mukaan mun maksuttomaan valmennukseen, jossa huomioimme juurikin esi- ja vaihdevuosiin liittyviä elintapa-asioita. Liity mukaan TÄÄLTÄ 💓Jenni

Miten stressi vaikuttaa suolistoosi?

Joskus kiire ja stressi hankaloittavat terveellistä syömistä. Kiireessä tulee hotkittua ja tästä seuraa ummetusta, turvotusta ja muita vatsavaivoja. Stressaantuneena ja väsyneenä ruokahalu on voimakkaampi ja silloin tekee mieli runsasenergistä ravintoa.  Mitä muuta stressi saa aikaan ruoan säätelyssä ja suolistossa? Miten voit optimoida oman suoliston hyvinvointia? Katso lisää alla olevasta videosta: Iloa ja valoa päivääsi, Jenni

vaihdevuodet

Apua, minullako vaihdevuodet!

Meille usein uskotellaan, että vaihdevuosiin liittyy hurjakin oireyhtymä ja oireilu. Syypääksi tähän esitetään estrogeenin vähenemisen. Kuitenkin loppupeleissä tämä ei ole niin yksinkertaista. Toki estrogeenitasot laskevat ikääntyessä mutta oireiluun vaikuttaa moni muukin asia. Tässä postauksessa avaan tätä asiaa lisää. Keho on hieno kokonaisuus ja se pyrkii aina tasapainoon. Ensinnäkin väärät elintavat voivat laukaista vaihdevuosi-iässä (ja muilloinkin) hormonien epätasapainokierteen. Kierre saa yleensä alkunsa kroonisesta stressistä tai huonosta ruokavaliosta. Tai sitten molemmat yhdessä, jolloin seuraukset ovat voimakkaampia. Mitä stressi tekee keholle? Lue tarkemmin lisää aiheesta täältä. Mutta lyhyesti: stressi kohottaa kortisoli ja adrenaliinien tasoja ja tämän seurauksena esiintyy ongelmia serotoniinin ja melatoniinin tuotannossa. Serotoniinin aleneminen johtaa taas mielialaongelmiin, kuten ahdistukseen tai alakuloon. Melatoniinin tuotannon jäädessä alhaiseksi, uni kärsii. Pitkäaikainen stressi aiheuttaa halun ja voiman hormonin testosteronin määrän alenemista. Myös progesteronin määrä laskee, mistä voi syntyä progesteronin ja estrogeenin epäsuhta. Kun tämä sama stressiralli jatkuu vuodesta toiseen, terveysongelmat alkavat kroonistua. Lopulta lisämunuaisen kuorikerros ei jaksa tuottaa tarpeeksi hormoneita ja voimat hiipuvat entisestään.  Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt aiheuttavat ongelmia myös kilpirauhaselle. Tämän lisäksi jos maksassasi on rasvaa, verensokeripitoisuus kasvaa ja kolesteroliarvot huononevat. Joka neljännellä suomalaisella aikuisella on ei-alkoholiperäinen rasvamaksa.  Mitkä tekijät vaikuttavat hormonitoimintaan?  Ja erityisesti häiritsevät hormonien hurmaa? Huomaat siis, että hormonitoiminnassa ei ole kyse vain estrogeenistä ja sen määrän vähenemisestä. Näin ollen voit itse vaikuttaa todella paljon omien hormonien hurmaan. Jo ruokavalion muokkauksella voit parantaa omaa oloasi merkittävästi. Tähän yhdistettynä sopiva liikunta ja stressin hallinta niin elämäsi laatu voi muuttua radikaalisti. Jos kaipaat apua hyvinvointisi paranemisessa, varaa täältä minulle maksuton kartoitusaika niin katsotaan, kuinka voisin auttaa juuri sinua 💓 💓 Jenni Lähteenä käytetty Paula Heinosen Hyvinvointia vaihdevuosiin -teosta. Edellinen postaus: Miten päästä eroon vatsan rasvasta?

Miten ikääntymisen merkkejä voi hidastaa?

Jokainen meistä vanhenee ja ikääntyy, mutta jokainen kuitenkin omaan tahtiin. Kaikkihan me tiedämme, että terveellisillä elämäntavoilla kehon vanhenemista ja erityisesti telomeerien lyhentymistä voi hidastaa. Oletko kuitenkaan miettinyt mielen osuutta ikääntymiseen? Viime aikoina on tehty tutkimuksia, joiden mukaan mielen läsnäolo edistää terveyttä ja vähentää vanhenemisprosessia. Henkilöillä, jotka ovat enemmän läsnä tässä hetkessä oli pidemmät telomeerit kuin henkilöillä, joiden mieli vaelteli enemmän. Läsnäoleva mieli edistää onnellisuutta ja hyvinvointia.  Tämähän on järkeen käypää, kun miettii, että keskittymällä tähän hetkeen emme voi murehtia tulevista asioista. Mitäpä siis, jos kokeilisit alla olevaa pientä läsnäoloharjoitusta? Ikääntymisen merkkejä voidaan hidastaa ja ehkäistä monin tavoin. Vaikka täydellistä pysäyttämistä ei ole mahdollista, terveelliset elämäntavat ja oikeat hoitomenetelmät voivat auttaa hidastamaan ikääntymisen vaikutuksia. Tässä on joitakin tehokkaita tapoja hidastaa ikääntymisen merkkejä: Kaikki nämä toimenpiteet eivät ainoastaan hidasta ikääntymisen merkkejä vaan myös parantavat yleistä terveyttä ja hyvinvointia. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on aina valmennuksissani tavoitteena. Näin ollen huomoimme monet muutkin seikat kuin vain liikkumisen ja ravinnon. Jos haluat parempaa palautumista ja enemmän virtaa arkeesi, varaa minulle maksuton kartoitusaika, niin katsotaan, miten voisin auttaa sinua saavuttamaan omat tavoitteesi. 💓 Jenni

Miten stressi vahingoittaa soluja?

Nykypäivänä stressiltä ei voi välttyä. Eikä ole tarkoituskaan, sillä pieni stressi ei ole pahasta. Ongelmia syntyy kun stressikuorma kasvaa ja stressiä ei pysty enää hallitsemaan. Mitä kehossa tapahtuu kun stressiä on liikaa omien voimavarojen nähden? Vuorossa postaus siitä kuinka stressi vahingoittaa soluja. Stressin yhteydessä puhutaan uusimpien tutkimusten valossa telomeereistä ja erityisesti niiden lyhenemisestä, kun henkilö on kroonisesti stressaantunut. Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että mitä voimakkaampi stressi, sitä lyhyemmät telomeerit. On kuitenkin hyvä muistaa, että ihmiset kokevat stressin hyvin eri tavoin ja tästä juuri onkin kyse. Kun keho on kroonisesti stressaantunut vaikutukset näkyvät yölläkin: stressihormonia erittyy yöllä ja kiertäjähermon (vagushermon) toiminta hiljenee. Vagushermon normaali toiminta rauhoittaa hermostoa ja käynnistää palautumisen. Yölliset, toistuvat heräämiset ovatkin yksi kroonisen stressin merkki. Tällöin hälytyskellojen tulisi alkaa soida, sillä jatkuvat stressireaktiot kiihdyttävät myös biologista ikääntymistä. Tämä selittää sen, kuinka samanikäiset henkilöt voivat näyttää nuoremmalta tai vanhemmalta kuin mitä biologinen ikä näyttäisi. Voimakas stressi ja huolet kuluttavat solutasolla henkilöiden telomeerejä. Millainen määrä stressiä sitten vahingoittaa telomeerejä? Stressin ja telomeerien välillä on annos-vastesuhde. Pieni annos stressiä ei vaaranna niiden terveyttä pikemminkin päinvastoin, sillä lyhyt sressireaktio auttaa selviämään haasteellisesta tilanteesta. Kun käsittelet stressaavia tilanteita, taidot kehittyvät ja usko omiin kykyihin vahvistuu. Kuitenkin suuri annos kroonista, monta vuotta jatkuvaa stressiä vaikuttaa telomeereihin. Mutta krooninenkaan stressi ei aina vaurioita telomeerejä. Jotkut voivat elää tavattoman raskaissa olosuhteissa, mutta heidän telomeerit eivät lyhene. Stressin voi siis muuntaa myönteiseksi käyttövoimaksi tai telomeerejä suojaavaksi asiaksi. Aika mielenkiintosta, eikö? Stressinhallintataidot siis ovat kaiken a ja o. Oma suhtautuminen ja elämänasenne ovatkin suuremmassa roolissa kuin mitä olemme aiemmin pohtineet. Jos kaipaat apua omiin stressinhallintataitoihin, ota minuun yhteyttä ja katsotaan kuinka voisin sinua auttaa 💓 💓 Jenni Lähteenä käytetty teosta Pitkän ja hyvän elämän biologia -telomeerit ja terveys.